Virsikirja

 

609 Jää hyvästi nyt, sinä maailma, jää

Jag tager farväl, jag bjuder godnatt

"Poljento on salaperäisen laaja ja kantava, se pysähdyttää vastustamattomasti kuuntelemaan", sanoo Lauri Viljanen Runeberg-elämäkerrassaan virrestä Jää hyvästi nyt, sinä maailma, jää. Se on kansallisrunoilija J. L. Runebergin (1804-1877) persoonallisimpia virsiä, kirjoitettu korvaamaan vanhasta (ruotsalaisesta) virsikirjasta karsittu kuolemaanvalmistautumisvirsi, josta muuten on peräisin tuo Viljasen pysähdyttänyt ”salaperäisen laaja ja kantava” poljento (ja joka vuoden 1701 suomalaisessa virsikirjassa oli nro 381 ”Minun toivon’ on ijäinen Jumalan pääll’”).

Virren sisältö muistuttaa myös J. S. Bachin Ristinpuukantaattia (”Ich will den Kreuzstab gerne tragen”). Ristinkantajan virrestä on kyse: ”En kantaja ristin mä ainoa lie, / en viimeinen myöskään maan päällä.” Virren tulee helposti yhdistäneeksi myös Runebergin pitkään sairausaikaan, jonka alkukohta oli halvauskohtaus vuoden 1863 lopulla. Mutta työnsä virsikirjakomitean jäsenenä Runeberg oli saanut päätökseen jo 1857, jolloin tämäkin virsi ilmestyi hänen virsikirjaehdotuksessaan. Voimme kuitenkin otaksua, että sen säkeet ja ajatukset liikkuivat runoilijan mielessä useinkin sairauden pitkinä päivinä ja öinä.

Runeberg käyttää harvoin sanaa armo, sanoo Lauri Viljanen, mutta se oli hänelle omakohtaisesti eletty realiteetti. Erityisesti tästä virrestä se on luettavissa – joskaan sana ”armo” ei ole säilynyt suomennoksessa. Ruotsinkielisessä alkutekstissä toisen säkeistön loppusanoja ”Soi kiitokseni niin suuresta viisaudesta” vastaa hiukan toisenlainen ajatus: ”En voi kylliksi ylistää sinun armoasi ja kunniaasi.”

Jää hyvästi nyt on eittämättä virsikirjamme vaikuttavimpia runoja. Niin suoraan se tuntuu nousevan runoilijan sydämestä, että se tavoittaa myös lukijansa. Ja ehkä veisaajansakin – mutta sävelmä lienee jäänyt oudonlaiseksi, vahinko kyllä.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet