Virsikirja

 

57 Jeesus, olet elämäni

Jesu, meines Lebens Leben

Virren Jeesus, olet elämäni kirjoittaja, saksalainen lakimies Ernst Christoph Homburg (1605-1681) toimi asianajajana Naumburgissa. Nuoremmalla iällään hän saavutti suosiota runoilijana. Siinä vaiheessa hänen runonsa olivat maallisia, useinkin kepeitä lemmenrunoja ja juomalauluja. Sairauden aiheuttamat koettelemukset merkitsivät syvälle käypää muutosta, ja Homburgista tuli hengellinen runoilija. Kannettavakseen tulleen ristin hän koki Jumalan antamaksi ja sanoi: "Kristitty ilman ristiä ja vastoinkäymisiä on kuin koululainen ilman kirjaa tai morsian ilman seppelettä."

Hengelliset runonsa, kaikkiaan 148, Homburg julkaisi 1659. Nykyään hänet voidaan kuitenkin luokitella vain "yhden virren runoilijaksi", sillä Saksan evankelisen kirkon samoin kuin pohjoismaisten kirkkojen virsikirjoissa Jeesus, olet elämäni on ainoa hänen virtensä. Omassa virsikirjassamme on kuitenkin säilynyt myös Homburgin helatorstaivirsi (108).

Virsi Jeesus, olet elämäni johdattaa ajattelemaan ja mietiskelemään Jeesuksen kärsimystien eri vaiheita ja kaiken tämän merkitystä kristitylle. "Kärsit suuren ahdistuksen, että saisin lohdutuksen." "Kannoit synnin rangaistuksen, että saisin armahduksen." Runoilija auttaa näin noudattamaan meille annettua kehotusta: "Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne ja antaisi periksi" (Hepr. 12:3).

Virren jokaisen säkeistön päättää kertosäe: "Nimellesi iäisen, Jeesus, annan kiitoksen." Aikaisemmin se on kuulunut näin: "Sulle, Jeesus, iäisen annan siitä kiitoksen." Silloin se paremmin vastasikin Homburgin omaa tekstiä. Hän nimittäin kirjoitti tähän tapaan: "Tuhannesti olkoon siitä kiitos sinulle, rakkain Jeesus." Miksi riittää pelkän nimen kiittäminen? Tässä näyttäisi olevan viittaus Jeesus-nimen merkitykseen: 'Herra pelastaa'.

Virsi suomennettiin alun perin Ruotsin vuoden 1695 virsikirjasta, ja siihen Ruotsissa liittynyt sävelmä tuli meille tekstin mukana. Alkuperäistä suomennosta ovat myöhemmin muokanneet August Ahlqvist (1867) ja Niilo Rauhala (1984).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet