Virsikirja

 

224 Oi Jeesus, leipä elämän

Du Lebensbrot, Herr Jesu Christ

Virren toisen säkeistön puhe vihreästä niitystä ja elävästä vedestä tuo mieleen paimenpsalmin: "Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen" (Ps. 23:2). Virren muu sisältö rinnastuu ihan toisenlaiseen tekstiin, nimittäin synnintunnustukseen, joka jumalanpalveluksessa edeltää ehtoollista. Sen pohjana on "rukous Herran ehtoollisen nauttimisen edellä" Johann Arndtin kuuluisasta rukouskirjasta Paratiisin yrttitarha (1612). Seuraavan katkelman vaikutus on helppo tunnistaa tästä virrestä:

"Herrani, sinähän olet itse sanonut: 'Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.' Minä olen sairas, minä tarvitsen sinua sieluni taivaalliseksi parantajaksi. Sinä olet sanonut: 'Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon.' – Herra, minä tulen monien syntien raskauttamana, ota ne pois minulta ja päästä minut tästä suuresta kuormastani. Tulen sinun tykösi saastaisena – puhdista minut, sokeana – anna minulle näköni, köyhänä – tee sieluni rikkaaksi, kadotettuna – etsi minua, tuomittuna – tee minut autuaaksi."

Johann Arndt, jonka pääteos on Totisesta kristillisyydestä, ei kirjoittanut virsiä, mutta suuri vaikuttaja hän on ollut virsirunouteenkin nähden. Paul Gerhardtista alkaen on sepitetty virsiä Paratiisin yrttitarhan rukousten pohjalta. Virren Oi Jeesus, leipä elämän runoilija Johann Rist (1606-1667) oli Gerhardtin ikätoveri.

Ristin ja Gerhardtin tavoin myös virren säveltäjä Peter Sohr (Sohren) eli 1600-luvulla. Hänen tähän virteen säveltämänsä koraali tuli pian hyvin suosituksi; J. A. Freylinghausen pietistisessä virsikirjassaan merkitsi sen peräti 17 virren sävelmäksi.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.

Evl.fi -palvelun ylläpidosta vastaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko
© Kirkon keskusrahasto  |  Evästeet